Rescue.fi

Kerava on napissut pelastuslaitoksen maksuosuudesta jo jonkin aikaa ja nyttemmin jopa omatoimisesti kohtuullistanut sitä. Ensin ajattelin, että kyse on jostakin periaatteellisesta kaunasta suurta ja mahtavaa Vantaan kaupunkia kohtaan, mutta mietittyäni mitä Keravan maksuosuudella saa en ole asiasta enää ihan varma. Jossitellaanpa vähän: Palataan takaisin "kunta-aikaan" ja perustetaan Keravalle oma pelastuslaitos, jolla on vastavuoroisuusperiaatteella toimiva yhteistoimintasopimus kaikkien rajanaapureidensa+Järvenpään kanssa. Vaihdanta menee suunnilleen tasan, kun vasteet on viilattu sopivasti kohdalleen, eli rahaa ei välttämättä liiku kuntarajojen yli. Kalustoresursseina olisi K P1, K P3, K11, K12, K16, K17 ja muutama tarkastusauto. Henkilöstöä palopäällikkö ja kolme mestaria (P3 kotivaralla 22-7, palopäällikkö päivätöissä) ja pari palotarkastajaa. Työvuoron vahvuus minimissään 1+4 ja lisäksi yksi vakituinen sijainen/"ylimääräinen mies" per vuoro. Tähän mennessä kuvatun vuosikustannukset noin: Palopäällikkö 60 k€ Palomestarit 160 k€ Palotarkastajat 90 k€ Työvuorot 1000 k€ Poistot kalustosta 25 k€ Lisäksi tarvitaan rahaa suurempien tilanteiden yhteydessä tapahtuviin ylitöihin, aseman vuokriin + ylläpitoon, irtokalustoon, henk.koht varusteisiin, sopimuspalokunnalle jne. Aseman vuokrat yms. hotkaisee vajaan 100 k€ ja kaikkeen muuhun voisi varata vaikka saman verran reilun 100 k€. Kaikki tähän asti maksaisi siis noin 1,5 miljoonaa. Keravan maksuosuus on kuitenkin pelkästään pelastustoimesta melko tasan 2 miljoonaa. Minkä oleellisen menoerän olen unohtanut? Vai onko alueellinen malli oikeasti näin mahdottomasti paljon kalliimpi kuin kuntien itsenäisesti tuottama?

Sairaankuljetuksen vissiin unohdit... Eli 500k€/vuosi/yksikkö. Näitä tarvittaisiin arvatenkin n. 1,5 kpl. Silti ollaan halvemmassa kuin Vantaalla. Rahat tosin menee sosterin piikistä. Tässä yhteydessä on lienee hyvä palauttaa mieliin miten asia "vanhaan hyvään aikaan", ennen Myllyniemen (sd.) pakkoalueellistamista hoidettiin. Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Nurmijärvi muodostivat oman pienen aluelaitoksensa. Kalliit yksiköt ostettiin kimpassa (K10, T15, J16 ja N18). P3 oli yhteinen K, T ja J. Nurmijärvellä omansa kunnan laajuuden takia. Miksi sitten Kerava on omavaltaisesti lähtenyt pienentämään maksujaan? Tällä hetkellä Kerava saa toiseksi korkeimmalla kustannus/asukas hinnalla toiseksi huonoimman palvelutason. Korkeinta maksaa Mäntsälä - syynä on kunnan asukasmäärä suhteessa pinta-alaan. Huonointa palvelutaso on papereiden mukaan Vantaalla. Kerava satsasi aikanaan merkittävästi oman porukkansa koulutukseen. Hoitotasoa suoritti useimmat pelastajista. Tästä heille myös maksettiin. Kun KUSimaan alepa sitten pakosta aloitti, menettivät nämä kaverit laitoksessa "arvonsa". Osa siirrettiin muualle palvelemaan "yhteistä" etua. Kerava saa siis nykyisellään perustasoa mm. sairaankuljetuksessa, mutta maksaa laitokselle hoitotason mukaan, kun kustannukset määräytyvät muinaisten 2003-2005 kustannustasojen mukaan. Samoin aseman toimistosiivestä on sosialisoitu Vantaalle virka jos toinenkin. Nykyisellään asema jää useimmiten tyhjäksi kun yksiköt on keikalla... Ja mitä tällä omalla pienellä aluelaitoksella saavutettiin? P3:n ei juurikaan tarvinnut johtaa "autosta", vaan hän oli kärkikahinoissa paikalla alueen kaikissa kulmissa. Tehtävistä suoriuduttiin mallikkaasti oman "alueen" voimin. Hyvin harvoin tarvittiin apua Vantaalta tai muista naapurikunnista. Niin Tuusulassa kuin Keravallakin säiliöauto liikkui aina kaikkiin rakennuspaloihin - sitä ei tarvinnut odottaa Vantaankoskelta jne. Nämä pienet kunnalliset pelastuslaitokset välttivät Vantaan perimän "yleiskorvauksen" 3,5% mikä nykyisellään muodostaa laitoksen kuluissa melkoisen loven. Ainoa negatiivinen juttu minkä "menneestä" muistan oli se, että tarvittaessa kakkossaku miehitettiin höökin täkiltä. Tätä tapahtui aina silloin tällöin "hallitusti". Toki välillä ylityömiehiäkin tarvittiin, muttei sellaista määrää kuin KUSimaan alepassa. Miehistö pystyi jouheasti vaihtamaan vuoroja jnejne. Lista on loputon. Suuruuden ekonomia ei alepakuviossa vaan kertakaikkiaan KUSimaalla toimi. Hallintokoneisto on paisutettu melkoiseksi kustannussyöpöksi. Perusinvestointeihin ei ole varaa. Ja varaa ei ole siitä syystä kun Vantaa on niin perseaukinen. Vantaa jyrää päätöksillään muut "omistajakunnat" oman tahtonsa alle. Investointirahat 2,5€/asukas vedettiin jo pari vuotta sitten pois kun Vantaalla paistoi kirstun pohja. Tässä muutamia faktoja. Keravan kannattaisi todellakin pyrkiä irtaantumaan KUSimaan laitoksesta naapurikuntien kanssa, ja perustaa vanha kuntayhteistyö uudelleen. Kustannuksia - ja harmaita hiuksia - säästyisi paljon. Samoin saataisiin palautettua monen pelastajan motivaatio ja usko tulevaisuuteen.

---

Toimii kaljana, autona ja linnana - WARTBURG. Ajat mukavammin - elät leveämmin!

En unohtanut, vaan jätin tarkoituksella pois. Samoin poissaolollaan loistaa sairaankuljetuksen maksuosuus, joka on noin puoli milliä. Jos tuo puoli milliä otettaisiin mukaan laskuihin, niin vuorovahvuutta voisi nostaa esim. kahdella 24/7 ja kahdella 12/5 sekä lisätä vuosittaisia kalustopoistoja ambulanssien verran.