Rescue.fi

Sisäinen valvonta Hankintatoimintaan liittyvä sisäinen valvonta pelastuslaitoksella oli välttävällä tasolla.

Yksi esimerkki SPEKin ylläpitämästä toiminnasta on HAKA-rekisteri. Sinne syötetään tietoja palokuntalaisista, ja heidän toiminnastaan,mutta lisäksi sinne syötetään myös terveystietoja ja henkilötunnuksia. Rekisterin käyttötarkoitus Palokuntien jäsenten ja henkilöstön yhteys- ja koulutustietojen rekisteröinti, suunnittelu ja seuranta. Miten on mahdollista , että noita tietoja voidaan kysyä tämän tyyppisessä järjestelmässä,kun niitä ei saa kysyä monissa muissakaan paikoissa? Miten terveystiedot liittyvät tällaisiin asioihin,eikö riitä kun palokuntalainen sanoo omalle päällikölleen voiko olla mukana vai ei , ja tuo tarvittaessa sen todisteeksi lääkärilausunnon,miksi sen tiedon on oltava tallennettuna valtakunnallisessa rekisterissä? Samanlaista järjestelmää ruokavaliosta ja terveystiedosta ylläpitää muuten keskustiedustelupalvelu CIA,joka kartoittaa ovatko USAhan viisumia hakevat uhka valtakunnan turvallisuudelle... HAKA-rekisteriseloste sanoo ympäripyöreästi; Henkilötunnuksen käsittely Henkilötunnusta käsitellään ainoastaan henkilön yksilöimiseksi eikä sitä näytetä tarpeettomille tahoille. Ja rekisteriseloste jatkaa: Rekisterin käyttäjät Rekisteriä käyttävät ja ylläpitävät palokunnat, koulutuksen järjestäjät (pelastusliitto), alueellinen pelastustoimi ja palvelun tuottaja. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilörekisterilain 2 luvun 8§ periaatteita. Henkilörekisteristä ei luovuteta tietoja ulkopuolisten käyttöön ilman, että rekisteröity tietää tietojen tällaisesta luovuttamisesta. Kuka päättää ketkä ovat tarpeettomia tahoja, ja kenellä on oikeus tietojen käyttöön.Mistä sellaisen henkilöluettelon saa,josta selviää kuka näkee esimerkiksi SPEKissä kaikkien palokuntalaisten henkilötiedot. Ja kuinka kontrolloidaan että tietoja ei varmasti anneta eteenpäin? Kuka on antanut SPEKille oikeuden ryhtyä ylläpitämään ja keräämään näitä tietoja, ja säilyttämään niitä?Emme me ainakaan, ja jos olisi kysytty niin lupaa ei olisi tullut.

Hyvään hallintoon kuuluu, että asiat käsitellään asian laatu ja muut siihen vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. Asian käsittelyn viivytyksettömyyttä koskeva vaatimus on voimassa perusoikeutena. Perustuslain 21 § takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Vaatimus viivytyksettömästä asian käsittelystä kuuluu niihin hyvän hallinnon takeisiin, jotka edellytetään perustuslain mukaan turvattavan lailla. Hallintolain (434/2003) 23 §:n 1 momentin mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Hallintolain esitöiden mukaan asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset tulisi hankkia riittävän varhaisessa vaiheessa sekä mahdollisimman yksinkertaisia keinoja käyttäen (HE 72/2002).

Lääninhallitus on omissa kanteluratkaisuissaan pitänyt kohtuullisena aikana pääsääntöisesti noin kuukautta tai 1–2 kuukautta, jos asia on ollut erittäin ongelmallinen ja vaatinut selvitystyötä. Yhdyn näihin lääninhallituksen esittämiin käsityksiin.