Rescue.fi

Mikä VPK...? Yli kolmannes suomalaisista ei tiedä Yli kolmannes suomalaisista ei tunne vapaaehtoisten palokuntien toimintaa, vaikka vapaaehtois- ja sopimushenkilöstö osallistuu 50 prosenttiin kaikista maamme hälytystehtävistä. Lähes kolmannes vastaajista voisi kuitenkin harkita harrastavansa nuoriso-, nais- tai hälytystoimintaa VPK:ssa, käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n teettämästä tutkimuksesta. Suomalaisista 49 prosenttia mainitsee tuntevansa VPK-toiminnasta hälytystoiminnan eli esimerkiksi tulipalojen sammuttamisen. Hälytystoiminnan tietävät parhaiten 50–64-vuotiaat ja heikoimmin alle 25-vuotiaat. Yli kolmannes, 35 prosenttia, vastaajista ei tiedä, mitä toimintaa VPK:lla on. Kysyttäessä kiinnostusta VPK-toimintaa kohtaan, yli kolmannes vastaajista kertoo voivansa itse harkita osallistuvansa VPK-toimintaan. Naiset ovat hieman kiinnostuneempia osallistumaan VPK:iden toimintaan kuin miehet. Ikäryhmistä eniten kiinnostusta osoittavat alle 35-vuotiaat ja vähiten yli 65-vuotiaat. Alueellisesti suurinta kiinnostus on pääkaupunkiseudulla. Riittääkö palokuntalaisia tulevaisuudessa Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden palokuntalaisia ja pelastajia, mutta kyselyn mukaan alle 25-vuotiaat tuntevat heikoiten palokuntanuorisotoiminnan. Sen mainitsee heistä vain alle 10 prosenttia. Toisaalta 43 prosenttia nuorista vastasi "kyllä" tai "ehkä" kysymykseen "Voisitteko kuvitella itse harrastavanne nuorisotoimintaa, naistoimintaa tai hälytystoimintaa VPK:ssa?" – Intoa vielä on, ja se on hyvä. Tietoisuutta VPK-toiminnasta pitää kuitenkin vielä nuorten keskuudessa lisätä. Tämä on tärkeä viesti kaikille palokunnille, palokuntajohtaja Petri Jaatinen sanoo. VPK:iden toiminta on maassamme merkittävässä asemassa myös ja tulevaisuudessa. Vapaaehtoiset ja sopimuspalokuntalaiset osallistuvat puoleen pelastustoimen tehtävistä. – Tehtäviä on kaikkiaan yli 130 päivässä. Tehtävämäärä kasvaa koko ajan, mutta henkilöstömäärä ei kasva samassa suhteessa, Jaatinen huomauttaa. Kyselytutkimus toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimeksiannosta 14.–17.1.2013 välisenä aikana. Kyselyyn haastateltiin 1001 henkilöä ja kyselyn virhemarginaali on 2,8 prosenttia suuntaansa. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy. ja tässä vielä linkki http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/981-kotimaa/117272-117272

---

mä en ymmärrä teitä

SPEKin tiedote http://www.spek.fi/news/Yli-kolmannes-suomalaisista-ei-tunne-VPKiden-toimintaa-/14699/04fad4c9-cc7e-4fa9-978f-a6806c887670

Sopimuspalokunnat lähtivät tänä vuonna joka toiseen hälytystehtävään tavoiteaikaa myöhemmin tai vajaalla henkilömäärällä, käy ilmi Sopimuspalokuntien liiton selvityksestä. Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan suuri osa myöhästymisistä oli muutaman sekunnin ylityksiä tavoiteajasta. Varsinkin pienissä kunnissa vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimuspalokunnat ovat usein ainoita, jotka lähtevät hälytyksen tullen liikkeelle.

---

Rapulan parantaminen ryypyllä on lähes yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantamien pieremällä!

Selvityksen tärkeänä lähteenä on käytetty PRONTOA, tuota emävalheiden... hups.... väärien tietojen tyyssijaa. Sen verran paljon on tullut mainittua järjestelmää käytettyä, että virheitä tuo ainakin vilisee. Ei niinkään ohjelmallisesti, vaan ihmisten omasta toiminnasta ja jopa pelastuslaitosten ohjeistuksista ja käytännöistä johtuen. Esimerkkinä PRONTOa tuli käytettyä taannoin siten, että kahden vertailupelastuslaitoksen KAIKKI yksittäisen kalenterivuoden hälytykset olivat käsittelyssä erästä raporttia varten. Esimerkki: Palokunnan yksikkö hälytetään tehtävään, ja alueen ohjeistuksen mukaan sivutoiminen/sopimuspalokunnan yksikkö tiedustelee ennen lähtöään pelastustoimenjohtajalta tehtäviä kyseiseen hälytykseen liittyen. Tällöin yksikkö on ollut "tehtävä vastaanotettu"-tilassa, joka ei PRONTOon rekisteröidy millään tavoin, vaan näkyy edelleen "hälytetty"-tilassa ajallisesti. Sitten joskus kun pelastustoimenjohtajan/lähdönjohtajan saa Virvellä kiinni, saattaa yksikkö saada tehtäväksi olla varikkovalmiudessa hetken aikaa. X ajan kuluttua PTJ pyytää varikossa olevan yksikön kohteeseen normaaliajona, jolloin yksikkö painaa "matkalla"-statuksen. Aikaa hälytyksestä on voinut kulua vaikka 30min. tai 60min. Tämä tietohan sitten menee PRONTOon lähtöaikana. >> Myöhemmin suoritetaan tilastoajo, jossa tutkitaan jonkun yksikön lähtöaikoja. Keskimääräiset ajat voivat olla em. syistä johtuen vaikka 20 minuuttia, vaikka todellisuus olisi 5-6 min. Tästä syystä en pidä PRONTOa millään tasolla luotettavana mittarina lähtöajoista tai edes yksikön henkilöstövahvuuksista. Varmuudella tiedän useita tapauksia, joissa ilmoitetusta henkilövahvuudesta lähtöhetkellä on pudotettu PRONTOn onnettomuusselosteeseen kaksi-kolme henkilöä pois, ettei kokonaislukumäärä kasva viivan alla suureksi. 1+3 pääsääntöisesti, vaikka 1+5 on varsin normaali lähtövahvuus 5-6 minuutissa. Palokuntakohtaisesti onnettomuusselosteeseen tarvittavat tiedot toimitetaan myös kirjallisessa muodossa pelastustoimenjohtajalle!

---

Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.

Valista tietämätöntä, miksi järjestelmässä on tehtävä vastaanotettu tilatieto?

PRONTOssa ei ole "tehtävä vastaanotettu" kohtaa tuolle aikamääreelle. VIRVEssä tuo löytyy ja sen käyttäminen on ohjeistettu pelastuslaitoskohtaisesti. Hätäkeskustietojärjestelmä ELS(assa) tuo tehtävä vastaanotettu löytyy luonnollisesti. Pari esimerkkiä copy-pastena "tuolta jostakin": Esim. 1 "Tehtävä vastaanotettu” Voidaan käyttää viestittämään, että hälytys on tavoittanut yksikön, mutta liikkeellelähtö tapahtuu myöhemmin. Tämän jälkeen on lähetettävä AINA ”Matkalla” tilatieto! Esim. 2 "Tehtävä vastaanotettu" "Tehtävä vastaanotettu, esim. kiireettömän tehtävän kyseessä ollessa, yksikkö ei lähde välittömästi suorittamaan sitä, niin käytetään kyseistä tilatietoa. Tällöin hätäkeskus tietää, että hälytys on mennyt perille ja yksikkö ovat ottaneet vastuun tehtävän suorittamisesta. Vastuu tehtävästä on siirtynyt suorittavalle organisaatiolle. Tilatietoa käytetään myös palokunnan/yksikön ollessa hälytettynä tehtävään, asemalle hälytyksen johdosta tullut ensimmäinen yksikön jäsen ilmoittaa hätäkeskukselle ko. tilatiedon hälytyksen onnistumisesta. Jos yksikkö jää varikkovalmiuteen ei tilatietoa muuteta, muutoin lähtö ilmaistaan Matkalla-statuksella hätäkeskukselle yksikön lähdöstä tilanteeseen."

---

Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.

Nyt hidaskin alkaa ymmärtää... Luulo ei taida ollakaan tiedon väärti, sillä olen antanut itselleni ymmärtää, kuinka erinomainen meidän Pronto onkaan.

Suurelle yleisölle kun VPK näyttäytyy näin, niin ei tarvitse ihmetellä jos joku katsoo kieroon:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423573611629.html

Tottakai ihmiset yleistävät.
Mitä tuohon jutun kohdehenkilöön tulee, niin etelä-Suomessa ko. henkilö ja ex-vaimoke kyllä tunnetaan aiemmista kuvioistaan. Valitettavasti.

---

Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.