Pelastusjohtaja Vänskä visioi Keski-Uudenmaan Savumerkkejä-henkilöstölehdessä omalla palstallaan henkilöstön ja asemaverkoston määritelmiä;
Juttu sisältää pari erittäin mielenkiintoista näkökulmaa; lainaan tähän suoraan niistä pari,koska ajatusmalli käsittelee koko alaa yleisesti:
Vänskä hakee useita eri lähestymismalleja mitatakseen pelastustoimen tehokkuutta, ja tässä niistä ehkä kiinnostavimmat vertaukset
Suora lainaus,tummennukset allekirjoittaneen eli minun;
Toinen vaihtoehto on nähdä pelastustoimi investointina.Siinä pelastustoimea käsitellään tulevaisuuden vaihtoehtoisena investointina.
Kuinka paljon kannattaa panostaa pelastustoimeen,jos sama tai parempi lopputulos saavutetaan muilla keinoilla?
Aina on asioita ja kohteita joita ei muilla keinoilla estämään tai rajaamaan.Näihin tehtäviin tarvitaan osaavaa ja monipuolista pelastustointa.Pelastustoimen suuruus olisi jäännös niistä ja tehtävistä joita on järkevää hoitaa pelastustoimen keinoin.
Kutsun tätä investointiteoriaksi.
Kuvitteellisena esimerkkinä investointiteoriasta voisi esittää;jos maassamme on 5000 palomiehen virkaa ja niistä lopetettaisiin 100,säästö olisi 5 miljoonaa vuodessa.
Sillä voisi sprinklata 250000m2 yhteiskunnan omistamaa kohdetta ja kymmenessä vuodessa 2,5 milj. m2.
Eli palomiehiä pois ja sprinklerit tilalle...? Hmmm...
Ja jatkoa seuraa,edelleen suora lainaus pelastusjohtaja Vänskältä;
Kolmantena vaihtoehtona olisi tarkastella pelastustoimen mitoitusta kuormituksen kannalta. Sopimuspalokunta kestää arvioni mukaan 1-2 hälytystä viikossa.
Jos sille tulisi säännöllisesti hälytyksiä enemmän,alkaisi se kuormittua liikaa.Työ,harrastukset ja perhe-elämä alkaisivat kärsiä liikaa.
Ammattipalokunnalla tulisi olla ainakin yksi oikea hälytys vuorokaudessa,eikä tähän lasketa ensivaste,tarkastus- ja varmistustehtäviä.
Jos tehtävä määrä jää alle yhden ei enää ole uskottavaa puhua vaativasta ja raskaasta ammattipalomiehen tehtävästä
Tämän perusteella voidaan ammattimainen paloasema perustaa,kun sen vaikutusalueella asuu vähintään n.35000 ihmistä 15-20 minuutin etäisyydellä paloasemasta.
Silloin tilastollisesti paloasemalla olisi vähintään yksi oikea hälytys vuorokaudessa.
Sopimuspalokuntien ja ammattipalokuntien välille tulisi perustaa ns. toimenpidepalkkainen palokunta
Kutsun tätä kuormitusteoriaksi.Tämä antaisi pohjaa myös ammattipalomiesten eläkekeskustelulle.
Käsi pystyyn kaikki ammattipalomiehet,jotka ajavat joka työvuorossa vähintään yhden keikan,oikeasti...
Ei näy käsiä,ei... Ja käsi pystyyn ne vpklaiset ,jotka ajavat 1- 2 keikkaa viikossa, ja usein enemmänkin..
Aika paljon nousee käsiä...
Pekka aikoo tosissaan harventaa sekä miehiä että asemaverkkoa, siinä on mukava yhtälö:toisaalta tavoiteaika pitenee koko ajan,eikä kohdetta savuteta ajoissa nytkään, ja asemia olisi tuossa mallissa nyt isoissa taajamissa, ja sinne tänne siroteltaisiin vapaaehtoista väkeä.
Pekka visioi,sen se on kyllä aina osannut... Jos olet epävarma, mumise hiljaa, jos olet kusessa, delegoi