Rescue.fi

Kun tuossa on kovasti viime aikoina keskusteltu siitä ovatko turvalaitteet ja rakenteet vaarallisia pelastajalle/pelastettavalle, voi varmaankin käydä lyhyen oppimäärän siitä mitä turvalaite tekee, ja miksi. Se miksi turvalaitteet ovat tuoneet tullessaan pari muuttujaa, kuten Jussi Napapiirin sankareissa toteaisi, johtuu niiden käyttämästä tekniikasta,jossa aikakäsite on ratkaisevassa roolissa laitteiden toimintaan. Turvatyynyt ja kaikki muut auton turvalaitteet seurustelevat koko akan aktiivisesti turvatyynyjen keskusyksikön kanssa ( ACU/ Air Control Unit) Tämä yksikkö tekee koko ajan "kontrollikäyntejä" joka laitteen luona lähettämällä tietyin aikavälein sähköpulssin, johon turvalaite vastaa. Kahden pulssin välisen ajan laite on aina aktiivinen, ja se saa taas uuden käskyn seuraavasta pulssista. Pulssin väli voi kuitenkin vaihdella erittäin paljon, muutamasta sekunnista jopa kymmeniin minuutteihin, ja juuri se tekee turvalaitteista haastavia kohdattavia. Vaikka kaikki virtalähteet olisi kytketty pois ja akut kannettu tien poskeen, ovat laitteet herätevirralla aktiivisia tuon pulssien välisen ajan. Ja kun kukaan ei tiedä milloin edellinen tarkistusviesti keskusyksiköltä tyynylle on mennyt, ei laukeamattoman turvalaitteen vaarattomuutta voi luotettavasti todeta miillään muulla kuin antamalla ajan kulua. Kun tuo keskusyksikkö saa viestin mahdollisesta osumasta, se vertaa muistiin tallennettua tietoa, ja tekee 15-30 millisekunnin aikana päätöksen laukaista turvalaitteen/turvalaitteita. Pulssi, joka on 1-3 ampeeria, lähtee turvalaitetta kohti päätöksestä 2 millisekunnin kuluessa, ja se saa aikaan reaktion joka käynnistää kaasu- generaattorin.Kaasu käynnistää puolestaan männän,joka esimerkiksi nykäisee turvavyön esikiristintä. Turvatyynyssä pulssi puolestaan käynnistää reaktion, joka synnyttää kaasunpurkauksen, ja kaasu täyttää tyynyt. Kun päätös tyynyjen laukaisusta on siis tehty 15-30 millisekunnin kuluessa nopeuden muutoksesta, tyynyt ovat tyypillisesti kokonaan täyttyneet 60-80 millisekunnin kuluessa ensimmäisestä kohtaamisesta /törmäyshetkestä.Täyttymisnopeus on 450-550 m / sek, tyynyn koosta riippuen. Nopea reaktio on ensiarvoisen tärkeää, jotta laitteen kapasiteetti saadaan kohdennettua oikein, ja riittävän nopeasti. Tyynyt ovat kokonaan tyhjentyneet n. 0,025-0,03 sekunnin kuluessa laukaisusta. Tyynyn koko vaihtelee sivutyynyn 15 litran,kuljettajan 50-60 litran, ja matkustajan puoleiseen n. 100 litraan saakka. Laukaisuun riittää 15 mph/ 23 kmh nopeus .Koska turvalaitteet,erityisesti tyynyt ovat tehty kohtisuoran tai lähes suoraan tulevan törmäyksen suojaksi, ovat jotkin onnrttomuustyypit hasstavampia niille kuin toiset. Tyypillisesti eniten toimimattomia turvalaitteita löytyy ympäri pyörineistä ajoneuvoista, ja joistain perään ajetuista ajoneuvoista. Jotta turvalaite toimisi oikein, on uusin tekniikka tuonut tulessaan lisää ominaisuuksia. Istuimiin on asennettu mm. sensoreita, jotka tunnistavat penkissä istuvan henkilön painon ja pituuden ja tyynyt voivat tämän perusteella laueta eri tavalla eri kokoisille henkilöille. Kuljettajan penkissä voi olla esimerkiksi neljä tyynyä, yksi jalkojen alla penkin etureunassa, yksi istuinosassa pyllyn alla, yksi penkin selkänojassa,yksi turvavyössä kaulan kohdalla ja lisäksi yksi ovessa. Tyynyjen kokonaismäärä voi olla 14-16 kpl, siihen lisäksi turvavöiden kiristimet, yms... Turvalaitteet ovat tehneet myös matkustajille uusia ongelmatilanteita. Kun keskustelin saksalaisten pelastajien ja pelastusalan kouluttajien kanssa ,todettiin että loukkaantunut 15 vuotta sitten ja nyt on täysin erilainen käsiteltävä. 15 vuotta sitten potilaalla oli usein selviä ulkoisia vammoja, ja potilaat menehtyivät saamiinsa vammoihin tietyllä todennäköisyydellä. Nyt turvalaitteet ja autojen rakenteet suojaavat usein juuri sen verran enemmän, että ennen varmasti menehtynyt matkustaja jääkin nyt vakavasti loukkaantuneena henkiin, ja vammat ovat täysin erilaisia. Suuri osa vammoista onkin nyt sisäisiä, suurten liike-energioiden aiheuttamia ja vaikeasti arvioitavia vammoja,joiden hoito on pitkällinen prosessi. Ajoneuvojen monikerroksinen runkorakenne vaimentaa kyllä tehokkaasti törmäyksiä, mutta sisällä autossa matkustaja naivot, maksa ja munuaiset jatkavat matkaa hetken aikaa liike-energian saattelemana 100 km/ h kohti otsalohkoa, jotain toista sisäelintä tai kylkiluuta. Kysymys on kumpi on sitten parempi kohtalo ihmisarvon kannalta, menehtyä heti, vai jäädä pysyvästi vammautuneena hoitolaitokseen... Se ovatko kaikki normit ja määräykset turvallisuuden parantamiseksi tarpeellisia , on ikuisuuskeskustelun aihe maailmalla . Ikinä ei mikään A4 kopio, parhaat pelastusvälineet, nopein pumppuyksikkö, pisin tankolevitin ja parhaat tuentajärjestelmät korvaa ammattilaisen silmää ja kädentaitoa. Parhaistakaan välineistä ei ole mitään apua, jos käyttäjä ei ymmärrä mitä on tekemässä, miksi ja millä välineillä. Siksi oman kaluston kapasiteetin ymmärtäminen ja niillä toimiminen on jatkuva harjoituksen aihe, kun oikeassa tilanteessa ei enää voi harjoitella...

---

Jos olet epävarma, mumise hiljaa, jos olet kusessa, delegoi