Rescue.fi

Lienee syytä lisätä tiedustelutoimintaa ja tarkistaa puolueen jäsenkirja kahdesti:

linkki

PS: Suurpaloja odotettavissa tulevana viikonloppuna, lähden ulkomaille.

Referenssit vastaavista mainittu aiemmin, muutamia:

- ammattikoulu
- Myyrmanni
- Sorsa
jne

KOROTTAKAA valmiuksia!

---

Kuka omistaa prosessin?

Ai tätäkö tarkoititko


Poliittista johtajuutta vaivaa asenneongelma
15.07.2005 13:57

Tämän päivän Suomea vaivaa ajattelutapa, jonka mukaan uudenlainen ajattelu ja uudistaminen eli tulevaisuuden rakentaminen ovat aina heikennyksiä tähän päivään verrattuna. Sama asenneongelma vaivaa myös poliittista johtajuutta. Tätä mieltä on kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

Pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on saanut viime päivinä kiitosta eurooppalaisilta talousviisailta. Ranskan, Saksan ja Italian huolestuttavan heikko talouskehitys on pistänyt miettimään, kuinka uudistaa kansantalouksia siten, että pystyisimme vastaaman globaalin talouskehityksen haasteisiin, kuitenkaan romuttamatta hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ranskan keskuspankin pääjohtaja Christian Noyer kehui alkuviikosta Financial Times -lehden haastattelussa Skandinaavista talousmallia siitä, että se on onnistuneesti yhdistänyt markkinatalouden ja sosiaaliturvan. Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan ehdoton vahvuus on se, että se vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Suomessa on myös osattu purkaa valtionmonopoleja huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi protektionismista voimaa ammentavassa Ranskassa. Yhtälailla myös julkinen sektorimme on moneen muuhun Euroopan maahan nähden tehokas. Ei siis ihme, että monessa asiassa pohjoismaat voivat toimia esimerkkeinä suuremmille yhteiskunnille.

Tasa-arvoisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan säilyttäminen on keskeisin päämäärä myös entistä avoimemmassa globaalissa taloudessa. Tämä edellyttää vain reipasta uudistajan mieltä.

Suomen ongelma on se, että olemme kovaa vauhtia hukkaamassa hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytykset. Maa, jossa vain reilu puolet työikäisestä väestöstä on töissä, jossa yrittäjyys on vähäistä, jossa onnistuminen ei ole positiivinen arvo ja siihen kannustamisessa on selkeitä puutteita ja, jossa verotukseen suhtaudutaan ideologisesti, eikä yhteiskunnan rakentamisen välineenä, hukkaa mahdollisuudet ylläpitää hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Saman aikaan maasta puuttuu uudistusmielinen poliittinen johtajuus.

On erikoista, että palvelutyöpaikkojen lisäämistä työnantajamaksuja alentamalla ja julkisen palvelusektorin tervehdyttämistä - mm. pätkätöiden kurimuksesta - uuden teknologian ja uusien palvelutuottajien avulla pidetään heikennyksinä nykytilaan.

Ymmärrykseeni ei myöskään mahdu se, että on jalompaa hyväksyä vähäinen työssäkäynti kuin että uudistaisimme maatamme niin, että mahdollisimman moni saisi tehdä työtä. Yhtälailla on vaikeaa käsittää sitä, että valitsemme mieluummin huonot palvelut ja korkean kunnallisverotuksen, kuin laitamme kuntia yhteen ja sallimme julkisten palvelutuottajien rinnalle hoivayrittäjiä. Tässä ajattelussa on jotakin syvää masokismia.

Maailmalla liikkuessani olen aina ylpeä sitä, kun maatamme ihaillaan hyvistä saavutuksistamme. Sen sijaan kotiin palattuani olen huolestunut siitä, että otamme kehut niin vakavasti, että ryhdymme kuvittelemaan elävämme saavutettujen etujen maailmassa.

Tämän päivän Suomea vaivaa ajattelutapa, jonka mukaan uudenlainen ajattelu ja uudistaminen eli tulevaisuuden rakentaminen ovat aina heikennyksiä tähän päivään verrattuna. Ilmapiiri on hieman sama kuin jos entisajan suomalaiset olisivat vastustaneet linja-autoliikenteen kehittämistä sillä perusteella, että hevoskuljetusten määrä vähenee.

Sama asenneongelma vaivaa myös poliittista johtajuutta. Nykypolitiikan kulttuuriero on suuri, kun sitä vertaa porvari- ja sinipunahallituksien aikoihin.

Näiden hallitusten aikaan tehtiin suuria ratkaisuja, kuten EU-jäsenyys, talouden raju pelastusoperaatio, yritysverouudistus, EMU-jäsenyys, ydinvoima päätös, eläkeuudistus, velan takaisin maksu ja ennätyksellinen veroremontti. Nämä asiat eivät olleet välttämättä suosittuja, mutta uudistukset vietiin läpi, koska silloinen poliittinen johto halusi toteuttaa asioita, joiden katsoi olevan oikein Suomen tulevaisuuden kannalta. Tällöin ei ensisijaisesti mietitty sitä, mikä on poliittisesti järkevää.

Johtajia valitaan siksi, että heillä on näkemys tulevaisuudesta. Samoin heiltä tulee odottaa kykyä ja tahtoa toteuttaa tarvittavia uudistuksia, jotta tulevaisuus olisi erilaisuudestaan huolimatta hyvä.

Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Junker on todennut osuvasti, että kaikissa Euroopan maissa tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, kuinka voittaa vaalit sen jälkeen.

Tämä pitää valitettavasti paikkansa myös Suomessa. Suomessakin tiedetään tasantarkkaan, mitä tulisi tehdä, jotta pärjäisimme globaalintalouden haasteissa hyvinvointiyhteiskuntana. Toimenpiteet on kirjattuna ns. Brunilan raporttiin, joka sisältää koulutus, yrittäjyys, verotus, kunta ja sosiaaliturvan uudistuksia.

Hallitus on kuitenkin jo ilmoittanut, että se on työnsä tehnyt, ja ettei se aio toteuttaa suuria uudistuksia jäljellä olevan vajaan kahden vuoden aikana.

Hallituksen sisäinen luottamuspula ja johtajuuden puute haittaa tulevaisuuden rakentamista.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen

Uuden vuoden juhlintaan.

---

Palomiesten asenne johtohenkilöstöä kohtaan on usein halveksiva ja johdosta pyritään pysymään erossa. - Teija Mankkinen

Tämä saitti olisi muuten uskottava Uuden vuoden toimittaja lukuunottamatta tätä nimenomaista sivua. Eikös noi kuuluisi jysäyttää henkilökunnan uudenvuodenbileissä tuhannenpäissään?

---

Kuka omistaa prosessin?