Rescue.fi

Ylen alueuutiset kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitosta piinaavasta kalusto- ja varustevajeesta. Ajoneuvot hajoavat,varusteita ei ole, renkaat ovat rikki, paloasemat hajoavat käsiin... Jokilaaksot eivät ole yksin tuskansa kanssa. Eräällä suurella aluelaitoksella asemia on saneerattu ja saneerattu homeen takia jo pari vuotta, jo kertaalleen "lopputarkastetusta" homeasemasta löytyi ensimmäisen korjauskerran jälkeen kymmeniä homepesäkkeitä lisää,ja henkilökunnan joukosta on useita ,parhaassa työiässä olevia pelastajia joutumassa alan vaihtoon,koska home vei terveyden. Kalusto on sijoitettu vanhaan teollisuushalliin, josta porukat lähtevät kuin telkkäparvi neljästä eri ovesta kolmen eri ilmansuuntaan. Toisessa aluelaitoksessa vain muutaman vuoden käytössä ollut uusi asema on osoittautunut märäksi, ja henkilökunta oireilee pahasti. Kalustoon on kyllä laitettu rahaa, mutta porukkaa sen liikuttamiseen ei sitten olekaan. Eräs alue on saanut jo useita huomautuksia , ja kanteluita valmiuksista ja asemien sulkemisista on tehty.Viimeksi valmiuksia on parannettu sulkemalla paloasema ja kiinteistö myytiin rengasliikkeeksi. Ainakin parilla laitoksella olen törmännyt renkaisiin,joita käytetään täysin väärissä paikoissa. Ammattiautoilijoista yksikään ei suostu ajamaan sellaisella sekarengaistuksella joita tuolta löytyy , mutta paloautoissa se ei tietysti ole niin tärkeää... Varustesotku on loputon, halpaa pitää hankkia kun rahat ei riitä, ja lopputuloksena on täysi kaaos. Ehkä kaiken huippuna on eräs aluelaitos, joka on ostanut parin vuoden aikana täsmälleen samalla tarjouspyynnön tekstillä kolmea täysin erilaista varustetta... Jossain on sitten laitettu ulkopuolinen taho liikkeelle; Lapissa ja Oulun seudulla kiertää työsuojelutarkastaja paloasemia, erityishuomiota on kiinnitetty mm. pelastusvälineiden kuntoon ja nostotyynyjen ikään ja testaukseen, huomautuksia ja uusimiskehoituksia on tiettävästi jaettu. 75 % tyynyistä on 80-90 luvun vaihteesta tai hiukan sen jälkeen, eikä niitä enää saisi käyttää. Sama pätee hydrauliikkaan, 15 vuotta vanhoja letkunippuja tihkuu keloista öljyä autojen takakaappeihin. Tämän vuoden lopulla päättyy taas iso joukko alan hankintasopimuksia. Jos tahti jatkuu samanlaisena ,odotettavissa ei ole seuraavalle parille vuodelle mitään suurta parannusten esiinmarssia. Pelastuslaitokset tarvitsevat kohta ihan tosissaan itse pelastajaa, muuten ämpäriketjun teko on pian ainoa mahdollisuus saada apu perille... Linkki Jokilaaksojen juttuun: http://www.yle.fi/alueet/oulu/2011/08/jokilaaksoissa_saastetaan_jo_paloautojen_renkaissakin_2812087.html

---

Jos olet epävarma, mumise hiljaa, jos olet kusessa, delegoi

Tilanteen on Jokilaaksoissa oltava todella vaikea: Kysymys on ikuisesti ajankohtainen: mistä saa hanskoja?

---

Kuka omistaa prosessin?

Mutta ihmettelen sitä, että monet pelastuslaitokset ylläpitävät tarpeetonta kalustoa. Monilla asemilla on kahta sammutusautoa, vaikka miehitystä saa hädin tuskin yhteen. >> "jos ykkösauto menee huoltoon". Just joo. Sitä varten pitää aluelaitoksesta löytyä muutama kunnollinen vara-auto, joka tulee ennen huoltoa kohdeasemalle esim. kalustonvaihtoa varten, tai ideaalitilanteessa tuommoinen vara-auto olisi täysin kalustettu. Mielellään vielä aluelaitoksen muun kaluston mallin mukaisesti. Näin vapautuisi poistoon turhaan seisomassa olevaa ja uusimista kaipaavaa ajoneuvoa... Jos kalustoa on paljon turhaa, niin tuntuu olevan niitä "turhia" paloasemiakin, jopa ilman toimintavalmiusohjesekoiluakin. Jos paloasemalta saa EHKÄ yhdellä tai kahdella äijällä tankin liikkeelle alle puolen tunnin höökin jäädessä talliin, niin onko tuosta suurtakaan hyötyä sitten? Varsinkin jos touhu on jatkuvaa. Puhumattakaan pelkistä höökin omaavista asemista, joista sitä autoa ei tunnu saavan ulos kuin vuosijuhliin. Helppoa säästöä saa sulkemalla näitä tarpeettomia paloasemia. Koska minkäänlaista toimintavalmiuden laskua ei juurikaan pysty edes havaitsemaan. Kirjoitin toisen topicin alle tulevista säästöistä. Tuolla Jokilaaksossakin on huomattu sama. Uusi hallitusohjelma rokottaa ennenkaikkea kuntien taloutta roimasti, ja se ei voi olla heijastumatta pelastustoimen budjetointiin! Nälkäkuurit ovat siis vasta edessäpäin!

---

Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.

Kertokaapas minulle ymmärtämättömälle, miksi paloaseman pitää olla suurempi ja komeampi kuin paikkakunnan kirkon? Omistamieni paloautojen pysäköintiin tarvitsema tila on noin 50 m2 per kipale olettaen auton ympärillä pitää päästä liikkumaan vaivatta. Useimmat näkemäni ambulanssit ovat näitä pienempiä. Kotona meillä on asuinpinta-alaa noin 35 m2 per henkilö, mikä ylittää suomalaisen keskiarvon. Näillä luvuilla yhden höökin ja lanssin asema 1+5 -työvuoroilla pitäisi tarvita sadan neliön kalustohallin ja parisen sataa neliötä huonetiloja sekä jonkin verran varastotilaa. Tavanomaisen asuinrakentamisen kustannuksilla tällainen rakennus maksaisi noin puoli miljoonaa. On kuitenkin tavanomaista, että tällaisen aseman kustannusarvio on 5-10 kertaa isompi.

Paloasema ei ole vertailukelpoinen tavalliseen asuinrakentamiseen tai sen kustannuksiin. Tarpeet, materiaalit yms. ovat erilaisia. Lahdessa valmistui tänä vuonna käyttöön kulin asettamiin "raameihin" sopiva sivupelastusasema. Eli asemalla on 24/7 hööki+ehy. (lisäksi on vara-autoja, veneitä, miehittämättömiä pelastusajoneuvoja yms.) Aseman pinta-ala on 1344,5m2. Hinta-arvio rakennusvaiheessa on ollut 3 750 000 euroa. Lisää aiheesta pöytäkirjassa.

---

Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.

Tarvitseeko veneet lämpimän säilytystilan vai riittäisikö kylmä talli? Mikä funktio on lämpimään halliin sijoitetuilla miehittämättömillä autoilla? Olisiko ainakin henkilö-/pakettiautokaluston osalta edullisempaa hankkia autoihin Webasto tms. lämmitin? Entä mikä nostaa rakentamisen neliökustannukset kaksinkertaisiksi asuinrakentamiseen (ja moninkertaiseksi varastorakentamiseen) nähden? Kalkkihiekkatiilestä muuratut väliseinät ja hieman kerrostalon välipohjia kantavampi hallin lattia ei selitä erosta kuin muutaman prosentin. Selitys ei löydy myöskään sähköistä tai tietoverkoista. Omaan kämppään tehtiin täydellisen sisäremontin yhteydessä täydellinen sähköjärjestelmän uusiminen ja rakennettiin 14-paikkainen sisäverkko CAT6-kaapeloinnilla. Kaikkine kilkkeineen sähköt ja tietoverkko maksoivat noin 30 euroa neliöltä olettaen että omalle työlle lasketaan käypä hinta. Samassa rytinässä olisi voinut asentaa kuulutusjärjestelmän, jos sille olisi tarvetta; kustannukset noin 10 euroa neliölle. Saatavuusongelman vuoksi ilmastoinnin asentaminen jäi tältä kesältä tekemättä. Jos hanke olisi toteutunut, olisi siitä aiheutunut kustannuksia 35 euroa neliölle. Sähköjärjestelmän kriittisimmät osat meillä on varmitettu sähkökatkojen ja jännitepiikkien osalta. Kustannukset noin 15 euroa neliöltä. Mitä muuta kustannuksia nostavaa paloasemalle tarvitaan?

Saviolla rakennettiin 2003 uutta paloasemaa n. 150 m2 ja vanhaan tiilikehykseen toteutettiin kaikki sisukset sisältäen talotekniikan. Loppusumma oli 263000€ alv 0%. Neliöitä on 433. Liittymiin ja tonttiin ei mennyt rahaa, kaikki muu oli pakko tehdä/teettää. Jos koko rakennus olisi tehty alusta uutena, olisi kustannus ollut n. 500k€, eli aika lähellä kulin laskelmia. Olen kuli kanssasi samaa mieltä. Nykyinen paloasemien kerskarakentaminen on käsittämätöntä. KUSimaa näyttää tässä malliesimerkkiä. On lasiovea kalustohallissa ym. ym. Tilat ovat käyttötarkoitukseensa nähden täysin yliprameat. Paloaseman tehtävää hoitaisi tasan tarkkaan ns. elementtirakenteinen "peltihalli": Ovina toimivat lasiseinien sijaan aivan mainiosti myös Crawfordin nosto-ovet ikkunarivistöllä. Kalustohalli alakerrassa ja sosiaali ym. tilat yläkerrassa.

---

Toimii kaljana, autona ja linnana - WARTBURG. Ajat mukavammin - elät leveämmin!