Rescue.fi

Selvitysmies esittää 12 pelastuslaitosta. Laitosten alueet muodostuisivat samanlaisiksi, kuin laajojen päivystävien sairaaloiden alueet, 12kpl. Käytännössä esitys on samansisältöinen, kuin kolmisen vuotta sitten vireillä olleessa aluejakoselvityksessä pl. Pirkanmaan ja Keski-Suomen nyt eriytyessä.
Maakunnallinen pelastustoimihan on maassamme ollut jo 2004 vuodesta asti kahdessa maakunnassa: Lappi ja Päijät-Häme.

HIKLU-hanke näyttäisi edistyvät tämämänkin esityksen mukaan.

http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/pelastustoimen_aluejakoa_kannattaa_tiivistaa_65113

---

Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.

Jaahas. Tuolileikki tiivistyy..

http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/sote-ratkaisun_myota_pelastuslaitoksia_on_jatkossa_viisi_66851

Herättäneekö enää mitään keskustelua täällä? Taitanee olla melko hiljaista täällä päin.

Nyt on saneeraajilla tuhannen taalan paikka.
Koko uusi pelastusorganisaatio uusiksi, eikä vain tyydytä liittämään "pakkopullana" yhdistettäviä laitoksia näihin viiteen jäljelle jäävään.

5 uutta kattohallintoa, ja sitten alueelliset organisaatiot huomattavasti kevyemmäksi. Ei tarvitse olla toimistohuoneissa päiväunilla, kuten nykyään jossain on vallalla. Ei tarvitse jatkossa olla apulaisen apulaista, tai toimistohuoneen täyttäjää. Sen sijaan kunnolla toimivat x määrä tilanekeskuksia, toimiva johto-organisaatio kentälle, sekä riittävät ja toimintakykyiset resurssit. Ammattipalomiesten työsuhteet vaikka 5v. määräaikaisiksi, ja kuntotestauksilla olisi oikeasti merkitystä, ettei kaikenmaailman suojatyöpaikkoja olisi operatiivisella puolellakin.
Kalustollisesti ja jopa paloasematiheyden puitteissa runsaasti parannettavaa ja karsittavaa toiminnan laadun kärsimättä. Keikkapaikoilla ei tarvita tupakkarinkejä tai "tarpeettomia seisoskelijoita". Uudet paloasemakiinteistöt kevytrakenteisemmiksi, eikä tarvitse olla suuria lasipalatseja, kuten nykyään tuntuu olevan muotia. Samalla kalustomäärän pienentyessä voi asematkin olla tiloiltaan vaatimattomammat. Olennaista on kaluston ja henkilöstön käytön tehostaminen. Osa palokunnista jää väistämättä tällöin tarpeettomiksi edes reservin kannalta. Koska riskialueidenkin tavoittamisprosentit on ohjeteknisesti Suomessa todella alhaisia maailman laajuisessa vertailussa, niin tässäkään suhteessa tuskin tulisi ongelmia. ERI asia, jos prosentit nostettaisiin aina 75-85% pintaan nykyisestä 50% vaatimuksesta. Tällöin alkaisia valmiussiirrot yms. oikeasti tärkeät asiat kiinnostamaan Suomessakin.

Edellä esitetyillä keinoilla pelastustoimikin olisi helposti ns. tuloskunnossa. Monet muut viranomaiset ovat näitä tehostamiskierroksia jo läpikäynyt jopa useita. Pelastustoimi silti elää kunta-aikaa, josta PITI päästä eroon jo 2004 alussa alueellisten pelastuslaitosten aloittaessa. Pelastustoimen miinusbudjetit ovat vielä kovin harvinaisia.

MUTTA:

Turha on nyt palkokasvia vetää sieraimeen, koska epäilen, ettei mitään edellämainituista tule taaskaan toteutumaan....

---

Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.

Voisihan sitä tavoittamisprosenttia vaatia suuremmaksikin. Epäilen silti että tuskinpa nostetaan, yhtään en ihmettelisi jos tavoittamiskriteejä hellennettäisiin säästöjen nimissä. Karrikoidusti häkessa vaan kohta todettaisiin että ehkä parin tunnin päästä voi pelastusyksikkö keretä kastelemaan niitä talon hiilloksia. Pelastustoimen isommat alueet voisivat tarkoittaa, että ajoneuvojen määrää vähennettäisiin, kahden sammutusauton asemia yhdelle ja tavan asema sammutusautolla ja säiliöllä säiliösammutusautolle. Ehkä ajoneuvojen hankinta ja kierrätys nopeutuu, kun jossain nähdään tarve muutokselle ajoneuvojen suhteen se saadaan nopeammin läpi kuin nykyisellä systeemillä. Sen sijaan laajaa aluetta palvelevia puomitikkaita, konttivehkeitä ja raivausautoja saatetaan nähdä enemmän ja niitä saadaan vielä paremmin kierrätettyä näillä isommilla alueilla. Ehkä niillä asemilla, jotka sopivalla paikalla ja jossa miehitystä. (Ehkä osaan niihin talleista missä ei taas nähdä tarvetta kahdelle sammutusautolle tms). Eiköhän entistä enemmän pienten kuntien paloasemia siirry kylmäasemiksi siellä missä joku vielä päivisin on, kiertävä kalustonhoitaja saattaa käydä kerran viikkoon.

Varmasti voidaan myös miettiä mitä hankitaan ulkopuoliselta ostopalveluna vai mitä erikoisosaamista voisi kehittää isossa laitoksessa. Yksi esimerkki esim EP-pelan Jurvassa suorittama säiliöautojen korityöt.