Rescue.fi

Hätäkeskuslaitos on aika ajoin kovan kritiikin kohteena. Ymmärrän kyllä hätäkeskuspäivystäjien työn kuormittavuuden ja protokollan tiukan noudattamisen virkavirheen takia. Ajoittain kuitenkin tuntuu, että oma ajattelu on kokonaan kielletty. Pitääköhän jääkiekkoerotuomareille lisätä pillin, muistilehtiön ja kynän lisäksi matkapuhelin, jotta voi sitten tajuttoman vierestä soitella 112:seen ja vastailla protokollan mukaisiin kysymyksiin? O tempora, o mores...

Lähdekritiikki olisi syytä muistaa. Faktat on faktoja, ja ne on helppo selvittää. Puhelut tallennetaan. Todellisuudessahan asia meni näin: http://www.mtv3.fi/urheilu/jaakiekko/smliiga/uutiset.shtml/2012/10/1643262/hatakeskus-kiistaa-viivastelyn-mantymaalle-lahetettiin-heti-ambulanssi Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.

Eipä liity tähän tapaukseen tämän iltainen iltasatu, tosi tarinaan pohjaa kuitenkin ja teema on sama. Meikä kun on mukana noissa lätkätouhuissa Kiekko Vantaan organisaatiossa, ollut jo toistakymmentä vuotta, käytännössä siitä asti kun kyseinen tiimi yhdisteltiin saman nimen alle. Peleissä, niin omissa kuin poikien matseissa toimarina sitä näkee , kuulee ja kokee kaikenlaista, ei niistä kuulopuheista sen enempää mutta se totinen faktatapaus tulee tässä: Meillä oli nelisen vuotta taaspäin poikien kotipeli Valtti-Areenalla. Pojat oli silloin nuorempaa C-junnuikää eli 14,15-V. Vastustajana sen illan pelissä Pelicaanit lahdesta. Pelissä kävi taiston timellyksessä tapaturma, jossa kaksi vastustajan peluria törmäsivät toisiinsa ja toiselta polvi ympäri. Poika pyörtyi kipuunsa, jeesasin tietty vastustajaa ja kannettiin poika paareilla aitioon ja vastustajan huolto siinä sitten soittamaan tabista paikalle. Mä oli tasan vieressä ja kuuloetäisyydellä kun huoltaja kertoi hätäkeskukseen tapahtumasta ja antoi ohjeiden mukaisesti tilannearviota, hätäkeskuksen vastaus vaan sai kummastuntaa aikaan=> ottakaa yhteyttä oman kuntanne terveydenhuoltoon! Mulla meni vati nurin samoin tein, soitin omalla kännyllä hätäkeskukseen, kerroin tilanteesta niinkuin päivystäjätäti pyysi, se minkä jätin kertomatta oli että vahingoittunut poika ei ollut Vantaan peluri vaan Lahdesta. Apuja tuli alta viiden minuutin ja oikein "Laurin"-kera ja vastustajan pelurinalku pääsi Peijakseen. Olisi kiva tietää mitä kyseinen päivystäjä päässään mietti moista vastausta antaessaan, minun antamani selvitys tilanteesta oli kuitenkin käytännössä sama kuin sen Pelikaanien huoltajan. Sama päivikki ei kuitenkaan ollut meidän puheluilla. Tämä tarina päättyi onnellisesti, sekin poika pelaa yhä edelleen. Onnellisesti ovat tosin päättyneet ne muutamat muutkin kerrat jolloin apua on 112-sta tarvinnut soitella, tämä vaan on jäänyt mieleen "vähemmän onnistuneena tilannearviona". Rispektiä silti "häkeläisiä" kohtaan, no hard feelings. Rapulan parantaminen ryypyllä on lähes yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantamien pieremällä!

Harvinaisempia ovat ne tapaukset joissa avun tarvitsija jää ilman asianmukaista apua, tätäkin kyllä valitevvasti saattuu... Äärettömän yleistä on aivan turha yksiköiden hälyttäminen, eli protokollat/päivystäjän tausta kyllä estävät oman ajattelun... Sitä tuntee monesti itsensä aika tyhmäksi kun tulee esim hälytys tieliikenneonnettomuus pieni, lisätiedoissa selviää, ei henkilövahinkoja, kaikki ulkona autoista, nesteitä ei vuoda jne mutta tiukasti protokollaa noudattava päivystäjä hälyyttää sinne lähimmän höökin ja tabiksen koneen ehdoittaman vasteen mukaisesti ja näitä sattuu Helsingissä päivittäin! "Idi Amin on loistotyyppi ja kova pelimies, mutta hänen päänsä on umpiluuta ja asiat tulee selittää hänelle lyhyin, yksinkertaisin lausein".

Päivystäjän työtä haittaa muutama muuttuva tekijä: Ilmoittajalta tarkistettuaankin on sillä hetkellä tilanne, ettei kukaan ole mielestään loukkaantunut, mutta: adrenaliinin vähentyessä kehossa alkaakin oireita esiintymään... Päivystäjärukka punnitsee skenaariota saamiensa tietojen perusteella, Onko ajoneuvojen koreissa muodonmuutoksia, mitkä olivat vauhdit TAPAHTUMAHETKELLÄ, onko turvavälineitä lauennut? Jos hiukankaan jää epävarma olo, niin tarkistamaan lähtee. Silti pelastustoimea tai terveystoimea häiritään prosentuaalisesti aika vähän kolaritilanteista. JOS ilmoittajat pystyisivät tuottamaan tarvittavaa tietoa oppikirjamaisesti, niin eihän hätäkeskuksissa ihmisiä tarvittaisikaan. Esimerkki: Kysymykseen liittyen kahden henkilöauton risteyskolariin: "Kuinka monta osallista ihmistä tapahtumaan osallisissa autoissa on??" Vastauksena yksi... >> Joo, toinen autoko oli ilman kuljettajaa?? Kysymyksen toistettuaan, vastauksena saattaakin tulla viisi, sillä toisessa autossa olikin neljä, joisa kaksi vielä autoissa sisällä... Jos päivystäjä tyytyisi vain tähän, jäisi selviämättä, että kaksi sisällä olevaa ovat lapsia turvaistuimissaan... Ja näitä kysymys-vastaus-logiikan puutteita tapahtuu aivan kaikenaikaa. Useasti tullut mieleen, että ihmisten kuullun ymmärtäminen suorittamansa myöntävän vastauksen jälkeenkin on varsin epävarmaa. Tähän liittynee asian mahdollinen ensikertaisuus, pelkotilat, järkytys ja muut inhimilliset tekijät. Mutta ihmiset voi halutessaan saada vastaamaan aivan miten päivystäjä haluaa johdateltavan. Siksi asian selvittäminen tulee suorittaa siten, että ilmoittaja vastaa vain esitettyihin kysymyksiin, ja muu epäolennainen jätetään pois. Hyvä päivystäjä johtaa puhelua, eikä vain tyydy kirjaamaan ilmoittajan diipadaapaa... Saksalainen insinöörikään ei osaa aina ratkaista ELS-ongelmaa.

No niinhän siinä kävi, että keltainen lehdistö kertoo asiat ensin ihan päinvastoin. Liekö syynä se, että klikkauksia sivuille on saatava hinnalla millä hyvänsä. Pahoittelen hätäilyäni ja kiitokset asiallisista kommenteista koskien hätäkeskustoimintaa arvon ELS/GEOFIS.